Työhuoneen tarpeellisuudesta

09.04.2025

Asun kahta kaupunkia, (tai oikeastaan kaupunkia ja kylää), mulla on koti sekä Porvoossa että Teijossa. Saavuin juuri reissuiltani takaisin Teijoon ja aloittelen työpäivää työhuoneellani.

Porvoon asuntoni on iso ja mulla on siellä hyvin tilaa, joten en ole kokenut työhuonetta tarpeelliseksi lähivuosina. Siitä oli enemmän hyötyä kun asuin kumppanin kanssa joka myöskin työskenteli kotoa käsin. Silloin jaoimme työhuoneen jonka käytöstä vuorottelimme. Mulla oli myös yksin asuessani kokeeksi vuoden verran työhuone Porvoon Taidetehtaalla, josta toivoin mm. kollegaalisia kohtaamisia. Käytännössä en kuitenkaan siellä ollessani tavannut juuri ketään. Lisäksi kyseinen vuosi oli täynnä turbulenssia ja työhuoneen käyttö jäi lopulta vähäiseksi. Kun kaiken stressin keskellä koitin saada töistäni kiinni, huomasin useimmiten jääväni kotiin, sillä kynnys tarttua töihin madaltui kun mun ei tarvinnut välttämättä edes vaihtaa pyjamaa farkkuihin. Siispä vuokrasopimukseni loputtua en uusinut sitä, vaan kunnostin kotini työpisteen mahdollisimman tilavaksi ja toimivaksi. 
 
Teijon työhuone on toiminut hyvin sillä muuten olisin jumissa talossamme viikot läpeensä, joten kodin ulkopuolella töissä käyminen on tervetullutta. Meillä ei täällä myöskään ole käytännöllistä tilaa pitkäaikaiseen työskentelyyn, joskin välillä voin tehdä töitä myös ruokapöydän ääressä.  

Olen luopumassa nykyisestä Teijon työhuoneestani, ja mietin jatkoa. Syksylle olisi ehkä tiedossa ratkaisu jossa voisin työskennellä naapurikylässä suurimman osan vuodesta. Se tuntuu ihan hyvältä ajatukselta. Paikka on todella viihtyisä, ja lähellä on palvelut joita kotikylässämme ei ole. Helpottaisi kumppanini arkea jos voisin hoitaa osani kauppa-, apteekki-, ja puunhakureissuista samalla kun käyn töissä. 

Koen työhuoneen toimivan hyvin porttina työhön keskittymiseen. Työskentelyni kotonani Porvoossa ei myöskään ole vaikeaa, mutta siellä olenkin päivät yksin, ja huomaan kyllä keskittymisen herpaantuvan kun perheenjäsenet saapuvat kotiin. Pidän siitä että minulla on oma tila jossa ei tarvitse ottaa huomioon ketään muuta, ja voin itse päättää mitkä asiat työtäni häiritsevät tai tauottavat. Pidän tiukasti kiinni työajoista. Kotona en lähesty työpöytääni iltaisin tai viikonloppuisin, eikä sen ääressä tehdä juuri muuta kuin töitä. Teijossa lähden työhuoneelle aamulla ja palaan kotiin kun olen saanut päivän tavoitteet tehtyä. Tämä rajaaminen saattaa vaikuttaa työtehooni enemmän kuin itse tila. Kun työpöytä tai työhuone on selkeä työskentelyalue, ei maalliset murheet tai askareet valu sinne sekoittamaan pakkaa.

Työtilan sijaintia tärkeämpää onkin työrytmin kehittäminen. Olen työskennellyt tehokkaasti mm. anoppilan keittiössä, jaetuissa työtiloissa ja hotellihuoneissa kun olen tiennyt mitä ja missä aikaikkunassa olen tekemässä. Työhuoneen hankkiminen ei siis itsessään ratkaise työhön tarttumisen ongelmaa, ja vaatii itsetuntemusta tietää omat hyvän työskentelyn edellytyksensä. Toisaalta myös minkä tahansa tilan voi valjastaa työtilaksi kun pään sisäinen työskentelymoodi on löytynyt.